sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Rakastu, sure, hymyile ja suutu, koska ne muistuttavat sinua inhimillisyydestä.


Pakko sanoa heti ensimmäisenä se, että näytän ekassa kuvassa kuin olisin karannut jostain hajuvesimainoksesta. Haha, mutta kuten huomaa viime postauksen kautta niin olen palannut takaisin lomaltani. Heti, kun sanoin olevani tauolla niin kuvausintoa tuli ja hieman kirjoituisinspistä myös. Joten päätin lopettaa tauon aikasemmin, mitä olin suunitellukkaan.

Olen innostunut kuvailee taas itseäni ja panostaa kuviani varten, koska olen tilannut ebaysta kaikkea kivaa sekä ostellut kaupoista ja kirpputoreilta vaatteita. Olen löytänyt taas ilon itsestäni sekä maailman kauneudesta tai sitten olen vaan löytänyt materialismionnellisuuden. Ebay ostoksista esimerkiksi kuvissa esiintyvä uusi ''kimononi'', koska halusin saada kesää varten jotain olkapäitä peitävän vaateen ja jotain mikä estäisi ruskettumisen. Saa nyt nähdä, että onnistunko pysymään kalkkilaivan kapteenina. Rusketun valitettavasti tosi helposti...
Toi kimono on kuitenkin aivan ihana ja ehkä tilaan ebaysta lisää tollasii. Sen lisäksi olen tilannut uuden peruukin ja siitäkin tulee piakkoin postaus. 

Tää oli nyt tälläinen pikapostaus ja ensi kerralla tulee enemmän. Olen niin tyytyväinen, kun pidin pikkuista taukoa. Se teki hyvää, mutta nyt saa sanoa jos oli ikävä tätä sinistä takkupäätä :) No hyi vittu ei. 

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Hei maailma. Muistatko minut vielä?


Hauskoja iltoja, kaakaodrinkkejä ja ravaamista mäkkärin autokaistalla. 

Rakas sininen takkutukka, joka vaan kasvaa mahtavana leijonaharjana.
Hairahdin innostukseen pitkistä hiuksista, mutta muistin niskan paahtumisen. En ole kuitenkaan vielä tarttunut saksiin.

Ihmeelisiä olotiloja ja haluja nauraa ei millekkään, jonka jälkeen itkeä kun virolainen jäätelö vihloo hampaita.

Kävelemistä rikkinäisillä sukkahousuilla ja toteamista, että ne ovat yhtä toivottomat kuin omistajansa.

Eräänä iltana olin kuin aikuinen, mutta se ei kestänyt kauaa. Juoksin junaani ja löysin istuimelta hiuskoristeen, joka oli kukka. Kiinitin sen laukkuuni. Ehkä se antaa tukea silloin kuin pitäisi leikkiä aikuista.

Ranskalaisia, kalapuikkoja ja makeaa siideriä. Sinä iltana hajotin taas sukkahousut ja en tehnyt taaskaan juhannustaikoja. Hups.

Eräänä yönä en nukahtanut. Alennuin ottamaan unilääkkeen. Se lukitsi silmäluomeni ja halusin herätä, koska näin painajaista. Heräsin kylmään hikeeni. Äiti minua paleltaa taas...

Aloin säästää rahaa tyhjässä rommipulossa tatuointiani varten. Ehkä onnistun nyt olee tuhlaamatta rahojani...

Eräänä päivänä huomasin omistavani jo seitsemän kaktusta. Tämä jo tarkoittaa sitä, että minua voi jo sanoa kaktusprinsessaksi. 

En koskaan uskaltanut sanoa ääneen niitä tiettyjä sanoja, mitkä huusivat sisälläni. Seuraavana aamuna tajusin, ettei me oltais koskaan oltu me. Sinä aamuna oli vaikea hengittää.

Tuhlaan nykyään yöni animen katsomiseen. En kohta enään tiedä, mitä katsoa seuraavaksi. Itkua...

Joskus unohdan, miltä lämmin halaus tuntuu.

Tämä postaus on niin sekava kuin kirjoittajansa ajatusmaailma...Ai että tästä tuli kiva. 


Hei maailma, kuuletko vieläkin kuiskaukseni? Lupaa, ettet unohda minua koskaan...



maanantai 15. kesäkuuta 2015

Inspiraationi on lähtenyt matkoille ja toivon, että se tulee joskus takaisin


En ole viime aikoina ollut jaksavainen kirjoittamaan tänne ja siihenki on ollut syitänsä. No kiireisyys on tämä yleisyys, mutta viime aikoina en ollut saannut inspiraatiota mistään. Kaikki mitä laitan ylle näyttää tylsäältä ja koko olemmus itsessäni tuntuu tylsältä. Mikään ei ole näyttänyt ylläni kivalta tai tuntunu mieluiselta. Joskus tulee tunne, kun olisin vihdoinki hieman tyytyväinen niin näytän sittenki halvalta tai en niin asialliselta. 

Aloin jo huomaa, että kiinostus panostaa itseeni mielenkiintoiseksi ja näyttää kuvissa kivalta oli jo kadonnut ennen Tampere kuplia. Kirjoittelin tätäkin postausta ennen Desuconia ja valehtelematta voin sanoa, että olin miettinyt tyyliäni sinnekki jo yli kuukauden ajan. Mikään ei ole napannut tai tuntunut innostavalta.

Siksi olen päättänytkin, että annan inspiraation tulla rauhassa ja annan blogini olla pienellä kesätauolla. Annetaan sillekki nyt rauha ja pieni parin viikon tauko olla vaan. Muutenki saatan olla seikkailemassa sielä sun täällä, joten en pääsisi edes muokkailemaan saati postaamaan mitään ilman konetta. Ehkä seuraavan kerran kirjoittelen priden jälkeen tai kuukauden vinkkien parissa. Nyt on myös tilaisuus heittää vinkkejä, että minkälaisia postauksia te lukijat haluaisitte nähdä niin ehkä saisin jotain inspiraatiota niistäkin.
Pahoitteluni siitä, että kuukauden vinkit meni myöhäselle. Aina ei voi olla ajoissa :)

  • Joskus saa olla typerä.
  • Älä koskaan ajattele, että kyllä sitä voi juoda jos ei ole tullut aikaisemminkaan darraa.
  • Darra voi yllättää aamuisin.
  • Käytä aurinkorasvaa, koska sitä voi palaa varjossakin.
  • On okei itkeä julkisesti, kun kirja loppuu surullisesti.
  • Kaikilla on joskus lupa todeta, ettei pärjää aikuisten maailmassa.


PS. Milloin mun blogistani tuli näin kukkia täynnä....


maanantai 8. kesäkuuta 2015

Luova otsikko nimeltään Desucon 2015


Desucon oli hetki sitten ja suoraan sanottuna se ei ollut parhaimpia conejani sekä se ei ollut vältämättä sen 30 euron arvoinen, mutta ymmärrän miksi se coni oli kalliimpi. Siihen liittyy paikan esimerkiksi vuokra ja niin edes päin.
Perjantai meni kuitenkin nopeasti ohitse ja silloin ei tapahtunut mitään erikoista edes. Panostukseni coniin oli ollut minimaalinen, mutta kiitän suuresti niitä ihmisiä ketkä kehuivat minua kauniiksi usein viikonlopun aikana. Ihanin kommentti, minkä kuulin sai minut nauramaan. Kuulemma minulla on ihanat kulmakarvat ja pakko myöntää, että itsekkin rakastan kasvoistani kulmiani. 
Viikonlopun aikana ei tullut otettuun kauheasti kuvia, koska halusin yrittää nauttia conista vaikka siitepölyallergia iski taas kerran varsinkin lauantaina ja ihoni, joka ärtyy helposti meikeistä päätti lisätä kärsimystäni.Se oli tuskaa, kun silmät vuosivat jatkuvasti meikit pilalle ja kirvelivät välillä. Yritin kuitenki pitää viikonlopun aikana hauskaa ja tietynlaista teemaa. Teemana oli kukkakruunu sekä timantteja joka päivä erillailla kasvoissani. Vaikka olenkin hyvin itserakas ihminen niin otin hieman kuvia ystävistäni, joten ihailkaa heitäkin.
Sunnuntaina vedin kevyemmän meikin, kuin muina päivinä. Sen tein ihan vaan sen takia, koska tiesin ihoni olevan ärtynyt jo kauheasti eikä se kestäis ihan överi meikkejä. Tässä kohdin varmaan joku miettii, että miksi teen niin överi meikit jos tiedän sen sattuvan. Vastaus on se, että harvoin minä meikkaan kunnolla, tykkään meikata ja coneis on välillä niin friikkishow menossa niin se olisi häpeä olla tavallinen. Sunnuntain aikana silmiin ei kuitenkaan sattunut niinkään paljon kuin edellisenä päivänä, mutta se päivä meni nopeasti ohitse. Se meni niin nopeasti ohitse, että en kerennyt hyvästellä kaikkia ystäviäni sekä unohdin melkein ottaa kuvat itsestäni. Muistin sen vasta junamatkalla, joten otin sitten matkallani kuvat ja pahoitteluni, että peruukki on vähän sekaisin ja löysillä ponnareilla. Ulkona tuuli kauheasti koko viikonlopun ajan, että sen aikana oli pakko pitää hiuksia kiini. 

Toivon, että kaikilla muilla oli mukava coni vaikkei minulla ei ollut niinkään. Onneksi niitä coneja tulee vielä niin ehkä minua onnistaa seuraavalla kerralla. Jätän tänä vuona Hyvinkään hypeconin väliin ja suunistan silloin prideihin, joten seuraava conini on tracon. Nauttikaa ihmiset conidarrastanne, jos teillä sellainen on. Samalla voitte vaikka kertoa, että mikä oli teidän lempparityyli mulla viikonlopun aikana :)