perjantai 15. toukokuuta 2015

Hanami aka kytätään kirsikankukkia


Harkitsin jo tuona aamuna, etten jaksaisi tulla Hanamiin. Nousin kuitenkin aikasin ylös ja aloin laittautumaan. Myöhemmin tajusin istuvani junassa matkalla Hanamiin ja siinä kohdin mietin, että oisko pitänyt vaan jäädä kotiin nukkumaan. 

No onneksi en jääny ja seura oli siellä jatkuvasti mukavaa, sekä tuttui tuli sieltä sun täältä koko ajan. Joskus mietinkin, että kuinkas paljon ystäviä omistankaan. 

Vietin alkuun hauskaa Siirin ja muun porukan kanssa piknikillä, jossa söin ihania cupcakeja. Sen jälkeen juoksentelin siellä sun täällä puistossa, koska en osaa olla missään tapahtumissa paikallaan jos siellä on paljon ihmisiä ja hanamissa oli oikeasti tosi PALJON ihmisiä.

Myöhemmin parin pienen sadekuuron ja väliaikaisen viileän ilman jälkeen, niin Siiri ystävineen päättivät lähteä ja minä sen sijaan päätin jäädä viihdyttämään Saraa. Sara viihtyi hyvin kameran edessä ja minä viihdyin kamerani takana, koska vakiokuvaajani ei ollut paikalla ja en koskaan saannut ketään kuvaamaan itseäni. Nyyh. Koetin myöhemmin saada vielä kuvia itsestäni, mutta Sara päätti tulla myös kuviin. Selvästi nautti suosiostaan.
Päätimme kuitenkin lopulta lähteä pois Hanamista, koska tuli kauhea sadekuuro ja nälkäkin alkoi tulla. Matkan mukana tuli toinenki ystävä mukaan mäkkäriin ja totesin myöhemmin, että kauhea moni tuli hiplailee mun hiuksia hanamissa. Itse taas olin pettynyt hiuksiin, koska olin yrittänyt saada itselleni pörheet ja kiharat hiukset. Näytin vaan puudelilita. Yksi toinen miinus sinä päivänä oli se, että sain siitepölystä allergiaa. En ole tietääkseni erityisesti allerginen, vaikka joskus reagoin siihen. Tuona päivänä silmät vaan vuosi sekä nenä ja se ei todellakaan ollut mukavaa. Ei varsinkaan tekoripsillä, joten mä säälin teitä kaikkia ihmisiä, keillä on siitepölyallergia.

Näihin merkkeihin on hyvä lopettaa ja hei kaverit minut nähdään tietenkin taas kerran Traconissa! Ostamisen aikana tuli pienoiset kuumotukset, kun oli kauhea ruuhka ja se tuntui kestävän ikuisuuden, mutta luojan kiitos se on nyt ohi minun kohdaltani. Pian voisin alkaa suunitella kaavoja ja kankaita, koska olen ajatellut cossaa pitkästä aikaan sitten siellä.


Huomatkaa tässä vikassa kuvassa aito hymyn ja naurun sekotuksinen ilme ja toivoittavasti muutkin olivat onnekkaita lippujen suhteen! :)

2 kommenttia:

  1. Saitpa kukista nättejä kuvia! ^___^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja haha yllätyin itekki ett sain hyviä kuvia vaikka en nähny auringon kirkkauden takia kameran näytöä, joten arpomalla nappailin kuvia :DD

      Poista