torstai 19. helmikuuta 2015

Oikeasti lempivärini ei ole sininen

Mulla on se tunne, että ihmiset tunnistaa mut parhaiten mun sinisestä tukasta. Joskus, kun koettaa etsiä ystävää jostain puhelimen avulla. He saattavat kertoa, että eivät löydä sinistä päätä. Yksi tuttavani kutsuu minua nimeni sijaan sinitukkaiseksi tytöksi, koska ei muista oikeaa nimeäni ja eräänä iltana hän omisti minulle kappaleenki, mistä hänelle tuli mieleen minä... 
Sinisistä hiuksista on näyttävästi tullut osa minua. Se on myös mahtavaa, kun joku tuntematon tulee kehumaan hiusten väriä vaikka esimerkiksi kadulla :)

Kuten olen täällä aikasemmin puhunut hiusten pätkimisestä, niin nyt päätin tuhlaa rahaani kampaajalle menoa varten ja oli myös hieman kallis reissu. Olin kuitenkin kampaajalta lähdettyä onnellinen ja olen vieläkin onnellinen. Ehkä rakastan kaikista eniten sitä graafista linjaa, joka näkyy hiukset suoristettuna ja myös lyhyys on mukavaa. 
Minulta kysyttiin kommenteissa, että sainko block b:n keikkalipun. Voin sanoa hymyilen, että sain lipun vaikka sen eteen sai taistella. Sen lipun saaminen oli viellä kuumottavampaa, kuin koulun kurssivalinnat tai conien lippujen saaminen. Mainitsin myös kommenteissa ja tässä uudelleen, että jos joku teistä lukijoista nyt sattuu bongaamaan tämän sinipään sieltä niin voi tulla tervehtimään. Muutenki tutustuminen uusiin ihmisiin on aina ihan mahtavaa! :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti