torstai 14. elokuuta 2014

Luumukuningatar

Hiukset vaihtoivat sävyä ja koulu alkoi. Herään joka kasin aamu viideltä ja panikoin, että ehdinkö bussilla tarpeeksi nopeasti junaan ja tulen iltapäivällä kotiin vasta. Onko tämä kaikki tämän arvoista? Vastaan, että kyllä. Torkkeli on ihana paikka avoimuudellaan ja koulu on täynnä ihania ihmisiä. 

                     

Oon myös rakastunut tähän liilan sävyyn mun hiuksissa, vaikka se haalenee joskus siniseksi ja oli alunperin kyllä purppura, mutta ei se mitään! Huvittavinta, että yhtenä päivänä joudun selittämään iäkkäälle rouvalle millä värillä ja miten värjään hiukseni. Surullisinta, että minulla on niin surkea muisti muistaa asioita ja muistin vasta keskustelun lopussa, että mähän käytän sitä biozellin plum color maskia. Nyt kirjoittaessani tätä kello lähestyy jo kymmentä ja olen niin saatanan väsynyt, että taidan lopettaa turhat löpinät ja mennä nukkumaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti