lauantai 3. toukokuuta 2014

Nyt en vaan jaksa hymyillä

Mulla on ollut viime aikoina sekava olo. Joskus mietin, kuinka onnellinen olen ja se olo on hetkellinen. Hetken päästä löydän itseni itkemässä, kun tajuan kuinka vitun huono mun on olla. Ihan kun en saisi henkee enään ja kaikki muistot, mitä mun ei pitäis ajatella alkaa jylläämään päässäni. Myös tulevaisuus pelottaa. Ystäväni puhuvat jatkuvasti, mitä heistä tulee lukion jälkeen. "Musta tulee kirurgi'' ''Mikset mee ulkomaille tekee töitä??''.Tajuaako kukaan kuinka paljon mua ahdistaa tulevaisuus? Jos mä en osaa päästää irti menneisyydestä, niin miten mä voin ajatella tulevaisuutta? Tulevat kokeet myös stressaa kauheasti. Muutenki mulla on se tunne, että se mitä MINÄ haluiaisin niin se idea pitää lyttää alas. Oloa ei helpota yhtään toi loska/räntä/lumi/valkoinenpaska sade mikä sataa tuolla vähät väliä. Mulla on myös tapana nukkua, kun mua masentaa. Mua on viime aikoina kyllä väsyttänyt paljon. Saaks mä vaan nukkua? Mä voisin nukkua ja odottaa, että pelastus herättäis mut. Mikä mun pelastus on? Anteeks lukijat, kun joudutte lukee tällästä. Mä en vaan jaksa hymyillä ja kuvitella, että kaikki on ihanaa ja hyvin. Mä koetan tehdä varmaan huomenna postauksen, jos mä jaksan. Suosittelen kuuntelee ja katsoo tän videon. Se on sentään jonkun verran piristänyt mua. Mä ainaskin rakastun ja siitä mä saan kyllä kiittää mun ystävääni. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti